Turvallisen liikkumisen rajat
Kysymys:
Sairastan astmaa ja minulla on myös keuhkoahtaumatauti COPD. Haluaisin liikkua enemmän, mutta olen tullut sairauksieni takia araksi. Mitkä ovat turvallisen liikkumisen rajat?
Lääkärin vastaus:
Astmaa ja keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavalle on hyväksi liikkua. Se on tehokkainta mahdollista keuhkoputkien liman "tyhjennyshoitoa".
Astmaatikon on hyvä aluksi lämmitellä tavallista pidempään, eli aloittaa rasitus noin 20 minuutin rauhallisella liikkumisella. Kävely tai juoksu käy hyvin, kunhan vauhti on sellainen, ettet pahemmin hengästy. Kun alat hengästyä, on hengityskapasiteetistasi noin puolet käytetty. Alkulämmittelyn jälkeen voit vähitellen lisätä vauhtia.
Jos saat herkästi astmaoireita rasituksessa, ja huomaat hengityksen muuttuvan raskaaksi, kannattaa hidastaa vauhtia ja pyrkiä jatkamaan hitaammalla vauhdilla. Rasituksella on keuhkoputkia avaavaa vaikutusta, joten on parempi jatkaa hitaalla vauhdilla kuin pysähtyä kokonaan. Tietenkin jos sinulla ilmenee selkeät astmaoireet, on pakko pysähtyä ja ottaa oirelääkettä.
Sydämen kannalta on tärkeää liikkua sellaista vauhtia, ettei pulssi nouse liikaa. Ihmisen maksimipulssi saadaan vähentämällä 220:stä oma ikä (esimerkiksi 50-vuotiaalla 170). Ellei sydänsairautta ole, on turvallista rasittaa itseään niin, että pulssi nousee esimerkiksi 60-75 prosenttiin maksimipulssista (50-vuotiaalla 102-128:aan).
Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla hengenahdistus voi rajoittaa liikuntaa enemmän kuin pulssi. Turvallisempaa on liikkua pidempään kuin kovalla vauhdilla. Kävely on jo usein tehokasta liikuntaa.
Lisätietoa Helin Liikunta-oppaasta (pdf).