Kylmä kiusaa 

Hiihtoretket, luistelulenkit ja pulkkamäet eivät houkuta, jos kylmä salpaa hengen ja ihosta tulee ulkona kuiva korppu. Terveydenhoitajan neuvoilla ulkoilu onnistuu pakkasellakin.

1. Miksi kylmä pakkasilma vaikeuttaa astmaa potevien hengittämistä?

- Astmaa sairastavalla keuhkoputket ovat tavallista herkemmät ja herkkinä ne tahtovat supistua kylmässä tavallista varhemmin. Keuhkoputkien supistuminen saa kantajansa yskimään, toiselle reaktio aiheuttaa hengenahdistusta. Sekä oireet että kynnys oireiluun ovat yksilöllisiä. Vaikka pakkasmittari olisi plussan puolella, kasvoille ja kaulalle osuva raaka tuuli voi saada herkimmät oireilemaan, terveydenhoitaja Sirpa Rintala Verven Sastamalan toimipisteestä vastaa.

2. Onko pakkasella ulkoilu lopetettava kokonaan?

- Toivottavasti kukaan ei pidä ulkoilusta eikä kuntoilustakaan pakkaskausien mittaisia taukoja! Pakkasella kannattaa liikkua lempeästi eli hidastaa vauhtia ja lähteä liikkeelle tavallista varovaisemmin. Jos ennen on tehnyt vaikka vauhdikkaita sauvalenkkejä, pakkasella sauvat voi jättää lepäämään ja ottaa vähän rauhallisemmin. Oireita voi ennaltaehkäistä kevyellä verryttelyllä ennen ulkolenkkiä. Mikäli ulkoliikunta tuntuu mahdottomalta, siirrytään sisälle - mutta liikkumista ei lopeteta.

3. Voiko hengityselimistön kylmänsietokykyä kasvattaa jotenkin?

- Tuskin voi. Ulkona liikkuminen onnistuu, ja ihminen sietää kylmää useimmiten melko hyvin, kun astma on hyvässä hoitotasapainossa. Säännöllinen, lääkärin ohjeiden mukaan otettu lääkitys ja hyvä fyysinen kunto pitävät astmaa sairastavan terässä.

4. Helpottavatko erilaiset lämmittimet hengittämistä kylmään vuoden aikaan?

- Toki! Lämmittimen käyttäjä hengittää ulkoilmaa lämmittimen sisältämän teräsverkon kautta. Verkko lämmittää keuhkoihin kulkeutuvan ilman parhaimmillaan 20-asteiseksi. Lämmittimiä kannattaa kysellä hengitysyhdistysten toimistoista ja urheiluvälineliikkeistä.

5. Muutetaanko lääkitystä talvella?

- Ei pakkasen vuoksi. Mutta jos flunssa iskee, lääkityksessä tehdään muutoksia omahoito-ohjeen mukaan. Mikäli avaavaa lääkettä on otettava kovin usein, astma ei luultavasti ole hyvässä tasapainossa, ja lääkitystä on tehostettava.

6. Uskaltaako astmaa sairastava pulahtaa avantoon?

- Kylmäuinti ei välttämättä ole paras liikuntamuoto astmaa sairastavalle. Jos astma on hyvässä jamassa eikä se avantouinnista huonommaksi muutu, ja jos avantouinti on mielenterveydelle mannaa, avantoon voi toki pulahtaa. Huonossa hoitotasapainossa olevan sairauden kanssa ei parane jäiden sekaan mennä.

7. Miten kylmässä kuivuvaa ihoa hoidetaan?

- Ihovoide kannattaa vaihtaa talvella muuta vuodenaikaa tuhdimmaksi. Voide on talvikäyttöön sopiva, kun siitä enintään puolet on vettä. Voide on hyvä levittää vähän kostealle iholle suihkun jälkeen, jolloin se imeytyy paremmin.

Pesutottumuksiin kannattaa kiinnittää huomiota: ahkera peseminen kuluttaa ihon omaa suojakerrosta. Ripeä, kädenlämpöinen suihku ei vie ihon suojaa mennessään, mutta saippuapitoinen pesuaine, karkea pesusieni ja ihon hankaus sen tekevät. Pesuaineeksi kannattaa valita hapan pesuneste tai tuote, joka sisältää kosteusvoidetta. Ihon voi pestä myös kevyellä perusvoiteella.

8. Voiko ihon kuivumista estää ruokavaliolla?

- Hyvä ravitsemus ja terveet elämäntavat ovat ihon hoidon perusta. Vitamiinien ja rasvahappojen puute näkyy esimerkiksi ihon harmautena ja hilseilynä. Ruuasta ei saisi karsia kaikkia rasvoja, vaikka painoa pudottaisikin. Kalaöljyt vaikuttavat varmasti osaltaan ihon kuntoon.

9. Leviävätkö flunssapöpöt pakkasella tavallista herkemmin?

- Flunssaa aiheuttavat virukset leviävät viileään vuodenaikaan helpommin kuin kesäkuumalla. Niiden välttäminen on vaikeaa, sillä ne tarttuvat käsien, pintojen ja esineiden lisäksi hengitysilman kautta. Jos lääkitys on kunnossa eikä tauti oireile, on turha jumittautua neljän seinän sisälle flunssan pelossa. Influenssa on sen sijaan vakava sairaus, mutta siihen voi varautua syksyllä rokotteella.

Virve Järvinen
Hyvä Hengitys 1/09